Minne katosi Suomesta hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarit? - 1. Terveydenhuolto

Taloudellisesti epävakaina aikoina leikataan aina niistä yhteiskunnan toiminnoista, joiden käyttäjillä on vähiten mahdollisuuksia ja voimavaroja hangoitella vastaan. Leikkauslistalla on lapset, vanhukset ja sairaat.

Suomi oli joskus terveydenhuollon ja sairaanhoidon mallimaa - mutta tätä asemaa olemme itse mestyksekkäästi viime vuodet heikentäneet. Huipulla pysymyinen vaatii rankkaa työtä ei pelkkiä suunnittelu- ja kehitysvisioita vaan ihan ruohonjuuritason hoitotyötä, hyvin ja sydämellä tehtynä. 

Ennen oli lottovoitto syntyä Suomeen, nyt taitaa tarvita lottovoiton elääkseen täällä. Terveyskeskukset ja aluesairaalat kärvistelevät lakkautusuhan alla. Uutta Lastensairaalaa kerätään lipaskeräyksin ja yksityistahojen maksamana. Eettisesti arveluttavaa, maassa, jossa julkinen taho on aiemmin tarjonnut sairaalapalvelut. Kaupungit ja kunnat lomauttavat henkilöstöä ja lamauttavat toimillaan yhteiskunnan. 

Uhkasakkojen uhallakin ollaan valmiita lomautuksiin säästöjen toivossa. Lykätään väistämätöntä leikkaamalla tässä ja nyt ja siirtämällä katastrofia tuonnemmaksi. Leikataan kuin hölmöläiset peiton toisesta päästä jatkaaksemme toista päätä.

Terveydenhuoltojärjestelmämme nykyisellään kasvattaa rinnallaan yksityistä vakuutuksin toimivaa järjestelmää. Jossain kunnassa oli jopa lain vastaisesti neuvottu hoitoon hakeutuvia, menemään hoitoon vakuutuksen turvin yksityiselle, jos vain sellainen on, jonojen purkamiseksi.

Kun kunta tai kaupunki ei säästösyistä tee lähetettä erikoissairaanhoitoon haetaan se yksityislääkäriltä, joka voi myös lähettää potilaan itselleen julkiselle puolelle - ohituskaistaa. Kaikilla ei vakuutuksia ole, eikä rahavarat salli yksityistä ohituskaistaa - järjestelmä eriarvoistaa.  

Palveluverkon eriarvoisuus on myös räikeä epäkohta. Kaikki eivät asu Kehä III:sen sisäpuolella tai yleensä kaupungeissa. Yksityisiä palveluntarjoajia ei ole lähimaillakaan. Minnekäs viet korvatulehdustaan huutavan lapsen viikonloppuna, kun oma terveyskeskus on kiinni - tupaten täyteen, toimimattomaan yhteispäivystykseen saattaa tulla vajaan parin sadan kilometrin keikka. Oikein älyllistä toimintaa päättäjiltä. Säästöä vai ei?

Käytännössä moni sairas lapsi jää lääkäriin viemättä. Kohta on liimakorvaa, kuulon alenemaa ja oppimisvaikeuksia, kun ei kuule, ei opi. Ja kalliiksi tuli, kun tarvitaan  tutkimuksia,lääkäriä, psykologia ja terapiaa, erityisopetusta. Kaikki vain siksi, ettei voi eikä pysty lähtemään yhden lapsen kanssa yhteispäivystykseen istumaan illasta aamuun katselemaan yhteiskunnan koko kirjoa; josta voi lapselle ajankuluksi esitellä mm. psykoosiin menneen mielenterveyden avohoidon potilaan, delirium ukon, narkomaanin, yksinäisyyttään pakoon päivystykseen lähteneen käsilaukkusyndroomasta kärsivän mummon - "syämmestä ottaa ja henkeä ahistaa" (kun lapset ja lapsenlapset ei tänäkään viikonloppuna ehtineet mammaa moikkaamaan omilta kiireiltään), samaan päivystykseen kiidätetään kolaripotilaat ja perheväkivallan uhrit, sammunut teini ja kuumekouristavat vauvat,  joku oksentaa muovipussiin, joku tärisee kuumehorkassa.

Aivoverenkiertohäiriöistä kärsivät eivät saa ajoissa liotushoitoa, kun yhteispäivystyksessä oma vuoro ei koita koskaan, yhteiskunnan loppulaskuksi jää afaattinen, halvaantunut, laitoshoitoa tarvitseva työikäinen, jonka perheen talous romahtaa ja sosiaalituet on ainoa vaihtoehto lapsiperheen arjen pyörittämiseksi ilman toista vanhempaa. Aikuisilla harvoin niitä sairaskuluvakuutuksia on, varsinkaan ansioturvalla.

Vammaispalvelut niissähän oiva säästökohde, kun asianosaiset eivät varmasti lähde rettelöimään, osa ei ymmärrä ja osa ei yksinkertaisesti omaisen osassa jaksa. Tehdään vammaisista terveitä, muutamalla lausekkeella se onnistuu, ei diagnosoida ainakaan uusia, niin säästetään kuluissa, joita pakollisista vammaispalveluista koituisi.

Vanhukset kotihoitoon, dosettiin viikon tai kahden lääkkeet, ruoka "menumatikkiin" tuvan nurkkaan kahden viikon satseissa, pesu ja pukemisapua maksimissaan kerran viikkoon ja palveluseteli siivousta ja asiointimatkoja varten. Kyllä kuuro mamma muistisairaan ukkonsa kanssa siellä jossain peräkylillä pärjää, voivat toimia toistensa omaishoitajina, voihan netistä nykyään tilata kaiken tarvitsemansa, maksaa laskut ja hoitaa kela-asiat.

Päättäjiltä vaan unohtui, että mamma ja pappa jäivät eläkkeelle jo kauan ennen kun tietokoneet valtasivat toimistot. Ja se, että he työskentelivät navetassa ja pellolla toimiston sijaan. Ja turvapuhelinrannekehan takaa, jotta apua saadaan tarvittaessa perille. Juu, muutama tuntihan siinä voi mennä, kun apu ehtii peräkylille asti pihasaunan lämmittäjää ylös saunanlattialta nostamaan voipi olla aika palvattu mamma tahi pappa jo siinä vaiheessa. Ja kun muistisairas ei postinhakureissulta löydäkään takaisin ja tuupertuu pakkaseen kun kuuro puoliso ei huhuiluja kuule niin säästöä joka pakastettu ukko. 

Stressistä

Joillekin stressi on elämäntapa. Jokaisen sietokyky on kuitenkin rajallinen. Itseään jatkuvasti Parempiin suorituksiin piiskaavat ihmiset ovat suuressa vaarassa ajautua stressikierteeseen.

Stressaantunut voi "tartuttaa" stressinsä lähiympäristöönsä. Kun ahdistunut, keskittymiskyvytön, agressiivinen, uupunut ihminen saa muutkin voimaan pahoin "stressi on tarttunut".

Ihmisen hyvät, jopa ihaillutkin ominaisuudet kuten työlleen omistautuminen (työnarkomania), kiltteys (muiden miellyttäminen), pikkutarkkuus, täydellisyyteen pyrkiminen tai periksiantamattomuus voivat kääntyä ihmistä vastaan stressaantumisen myötä.

Kaikki alkaa yleensä ahdistavaksi muuttuneesta kiireestä muuttuen aikanaan jatkuvaksi uuvuttavaksi stressiksi. Pitkittyessään voimakas stressi saa aikaan pahimmillaan vakava-asteisen masennuksen ja täydellisen loppuunpalamisen.

Monesti stressi toimii laukaisevana tekijänä somaattisille sairauksille esim. allergiat, astma, diabetes, iho-ongelmat, keuhkosairaudet, korkea verenpaine, migreeni, nivelreuma, fibromyalgia, ruoansulatushäiriöt,vatsahaava, sydän- ja verisuonisairaudet, sydäninfarkti, aivoverenkiertohäiriöt, aivokasvaimet, syöpä, hermojärjestelmän sairaudet jne. Toki monella on näihin geneettistä alttiutta, mutta yksinään se ei yleensä riitä sairauden puhkeamiseen vaan tarvitaan jokin laukaiseva tekijä, jollaisena stressi monesti toimii.

Stressin oireita joiden kohdalla tulisi hälytyskellojemme soida ovat esimerkiksi:

• Jatkuva kireys ja jännittyneisyys
• Toistuvat unihäiriöt ja nukahtamisongelmat
• Oman terveyden laiminlyönti
• Liikunnan väheksyminen
• Lisääntynyt alkoholin tai muiden nautintoaineiden/päihteiden käyttö (myös tupakka ja kahvi)
• Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja masennus
• Motivaationpuute
• Jatkuva väsymys

Mitä sitten tehdä kun havaitsee nämä stressin merkit? Moni ei tee mitään, jatkaa kuten ennenkin. Oravanpyörästä ei parane hypätä ja hidastaa ei voi vai voiko? Kiittääkö kukaan itsensä uuvuksiin puurtanutta? Eipä taida kiittää?

Jos ensiksi vaikka sairaslomalle? Siinä sitten kasaamaan omaa elämää uudelleen. Arvojen uudelleen järjestämisen aika! Mikä onkaan kaikkein tärkeintä? Onko se todella työ? Ei taida olla? Olenko korvaamaton? - Se vanha vesilasitemppu: vettä lasiin ja sormi sinne, jäikö reikä? - Ai, eikö? No et ole korvaamaton. siispä sijainen tekemään edes osa työtaakastasi.

Hakeudu keräämään voimavaroja työnohjauksesta, erilaisista terapioista, liikunnasta, perheen parista, TRE-menetelmästä jne. Pari viikkoa ensin elämän uudelleen järjestelyä sairaslomalla, siihen päälle ne pitämättömät lomat.

Kysy itseltäsi: Mitä keholleni tapahtuu juuri nyt? Mitä ajattelen juuri nyt? Mitä teen juuri nyt?  Sillä tässä ja nykyhetkessä voit saada muutoksen aikaan elämässäsi.

Kysy itseltäsi kuinka hyvin olet huolehtinut omista tarpeistasi ja terveydestäsi? Jos kehossasi jyllää tulehdus, nukut huonosti, jätät ateriat väliin, juot liikaa alkoholia tai kahvia tai poltat tupakkaa, eristäydyt, ei ole ihme, että voit huonosti niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.

Tartu siis toimeen - vain Sinä itse voit muuttaa käyttäytymistäsi.

Varo näitä!

KAHVI
Useamman kuin kolmen kupillisen nauttiminen päivässä saattaa vaikuttaa ahdistuksen, agressiivisuuden ja univaikeuksien lisääntymiseen.

ALKOHOLI
Kehoon saattaa muodostua negatiivisia tunteita, jotka vaikuttavat vielä useita päiviä alkoholin nauttimisen jälkeen. Pahentaa usein ahdistusta.

RUOKA
Kuuluu perustarpeisiimme, mutta stressaantunut sortuu usein ylensyöntiin ja roskaruokaan seurauksena ylipaino ja liikunnan väheneminen, jotka molemmat ruokkivat huonoa oloa.

COCA COLA JA ENERGIAJUOMAT
Enemmän kuin yksi tölkki (0,33L) päivässä saattaa myötävaikuttaa ahdistuksen ja unihäiriöiden syntyyn.

MAKEISET
Sokeri rauhoittaa hetken, mutta aiheuttaa epämukavuutta, väsymystä, alavireisyyttä ja levottomuutta.

TUPAKKA
Tupakoinnilla ja ahdistuksella on selvä yhteys.

UNI
Jos nukkuu yli 9 tai alle 5 tuntia yössä, voi seurauksena olla väsymystä, ruumiillista stressiä, negatiivisia tunteita ja masennusta.

Muutoksen tuulia!

Asuinseudullani eletään muutoksen kautta. Ihmiset saavat lopputilejä kaupungin suurimmalta työnantajalta, kaupunki säästää ja eletään murroskautta. Henkeä koitetaan nostattaa vähän keinolla millä hyvänsä ja yrittämisestä on luotu ruusunpunaisia unelmia kaupungin taholta. Innovatiivisuutta hehkutetaan.

Kaupunki, jota jo miltei tituleerattiin Suomen Piilaaksoksi putoaa todella sinne laakson pohjalle ja joskus tuntuu, että kaupungin johdolla "eivät ole tosiaan pysyneet ne kaikki kuuluisat muumit siellä laaksossa".

Ne ihmiset jotka nousukaudella, kyynärpäätaktiikkaa käyttäen, keinoja kaihtamatta ovat antaneet kaikkensa globaalin yritysmaailman käyttöön ovat olleet itse luomassa lamaa.

Lama syntyy kun osakkeenomistajat pettyvät putoaviin voittokäyriin! Inhimilliset rajat tulevat vastaan, kukaan ei loputtomasti jaksa. Käyrät eivät räjähdysmäiseti nouse jatkuvasti. Hillitympään ja hallitumpaan nousuun, ei olla tyytyväisiä. Kuka ehtii ensimmäisenä hypätä pois uppoavasta laivasta, säilyttää mahdollisesti itsekunnioituksensa ja  omaisuutensa.

Serotoniinin takaisinoton estäjillä ja unta parantavilla, jopa aivotoimintaa piiskaavilla lääkkeillä pyritään pysymään kiinni oravanpyörässä kynsin hampain. Piristystä aamuisin, tainnustusta iltaisin, jotta stressin myötä unensa menettäneet saadaan tainnutettua pakolliseen lepoon. Maksetaan vauhdin ylläpito terveyden mentyksellä. Kiittääkö kukaan sitten kun YT:t painavat päälle? 

Kaikki mulle heti tänään, tässä ja nyt - enhän ehkä huomenna ole tässä enää kärvistelemässä. Loppulasku jää ahkeralle työntekijälle maksettavaksi. Lomautuksen jälkeen lopputilin saaneena, alkaa moni katsella uusin silmin maailmaa ympärillään. Olihan sitä elämää muuallakin kuin työpaikalla, bisneslounaalla, lentokentällä ja sähköpostissa. Mutta kallis on lasku, jos siinä meni terveys ja perhe, ennen kuin huomasi.

Nyt pitäisi ottaa pallo haltuun! Miten? Kuunnella itseään ja kestää seuraukset. Omien ajatustensa kuuntelu voi olla vaikeaa, kun pitäisi kohdata syvimmät pelkonsa, toiveensa ja odotuksensa. Tunteet, joita ei ole edes kiireeltä huomannut.

Kun pitäisi kasata se kaikki mennyt ja suunnitella tuleva voi olla tekemättömän edessä. Olennaista on kestääkö sen inventaarion menneestä ja riittääkö voimavarat rakentaa tulevaa. Sitten kun joku vielä tulee ja sanoo, ettei pelkkä ajatustyö riitä ,vaan kehokin vaatii osansa niin siinä sitä ollaan vailla työkaluja.

Jonot mielenterveystoimistossa kasvaa varmasti. Tarvitaan ammattiauttajaa avaamaan mielen solmuja. Työvoimatoimistoa pitämää toivoa yllä, jotta työtä löytyisi. Kaupunki järjestää yrityskoulutusta, jotta ihmiset ottaisivat vastuun itsestään ja loisivat tuhkasta uutta. Aika absurdia.

Jos tuottava työ Suomesta katoaa, me vain palvelemme täällä toisiamme, millä pääomalla?

Jotta niitä innovaatioita syntyisi, kasatkaamme itsemme, niin kuin teki sodanaikainen ja sodanjälkeinen sukupolvi. Kääritään hihat ja ryhdytään töihin. Vaan, kun enää ei tarvita suota, kuokkaa ja Jussia niin tarvitaan henkistä pääomaa ja terveyttä uskoa tulevaan ja niitä innovaatioita.

Ensin terapiaan, jotta terve mieli terveessä ruumiissa kykenee luomaan tuhkasta uutta!

Aamiaisterapiaa!

Jos haluat aamusi alkavan hitaasti nautiskellen voit suunnata Helsingissä Kapteeninkatu 24:ään Four Seasons - kahvilaan, jossa tarjoillaan aamiaista arkisin klo 7 alkaen.

Paikka on pieni ja idyllinen, ranskalaisvaikutteinen kahvila, jossa voi hetkeksi jopa unohtaa olevansa Helsingissä! Ihana espresso, taivaallinen smoothie, munakkaasta puhumattakaan. Palvelu epätavallisen hyvää Suomen olosuhteissa.

WC-vaatii hoikan varren, jotta mahtuu sisälle. Ei sovellu pyörätuolin kanssa asioivalle. Itse kahvilan puolelle mahtunee pyörätuolillakin. Pöytiä myös kahvilan ulkopuolella  jalkakäytävällä. Lounasaikaan näytti täydeltä niin sisältä kuin ulkoa. Vaikuttaa varsin suositulta lounasaikaan.

TRE (Trauma Releasing Exercises) by David Berceli

TRE (Trauma Releasing Exercises) on stressin ja traumojen purkuun tarkoitettu menetelmä, jonka kehittäjä on David Berceli. Menetelmä perustuu ihmisen biologiseen ja neurologiseen kykyyn palautua stressistä, jännitystiloista ja traumoista.

Kokemusta meillä kaikilla on tästä neurogeenisestä värinästä, kehon omasta hienosta mekanismista palautua stressistä ja traumoista. Mieti tilannetta josta selvisit liikenteessä täpärästi: hetken kuluttua täriset ja huokaiset helpotuksesta selvisinpäs! Olemme oppineet sammuttamaan kehomme biologisen menetelmän, koska tärinä koetaan mm. sosiaalisissa tilanteissa epämiellyttäväksi. Kaikki jännittävät tilanteet eivät purkaudu automaattisesti tärinänä juuri tämän tietoisen tai tiedostamattoman värinän sammuttamisen takia. Kehomme kuitenkin tarvitsee purkautumistien stressistä ja traumoista muutoin sairastumme. Toiset reagoivat fyysisin oirein toiset psyyken tasolla.

TRE:ssä käytetään liikesarjalla tarkoituksella aikaansaatua neurogeenista värinää hyväksi kehon jännitysten purkuun. Menetelmä perustuu Bercelin kokemuksiin sota- ja katastrofialueilta. PTSD (Post traumaattinen stressireaktio) hoidosta saadut kokemukset mm. amerikkalaisilla sotilailla ja Kiinan maanjäristysten uhreilla vakuuttavat.

Koskaan ei ole liian myöhäistä purkaa jännityksiä kehostaan. Harjoitusmenetelmää voi käyttää ihan itsenäisestikin, mutta on suositeltavaa aloittaa harjoittelu siihen perehtyneen ohjaajan kanssa. Joskus tarvitaan myös vaikkapa terapeuttista keskusteluapua, harjoitteen  uudelleen tietoisuuteen nostamien tunteiden, muistojen ja traumaattisten kokemusten käsittelemiseksi.


Jos pelkäät hämähäkkejä, kehosi luultavasti reagoi jännittymällä blogini kuvaan. Päivittäin kohtaamme ärsykkeitä joihin kehomme reagoi. Olisi hyvä jos edes toisinaan purkaisimme noita jännitteitä joita keräämme kehoomme. TRE-ohjaajakoulutus on antanut minulle mahdollisuuden perehtyä tähän syvällisemmin. Palaan aiheeseen varmasti blogissani, tämä on vain pieni pintaraapaisu siitä mitä tulossa on.

Fibromyalgiastahan lupasin kirjoittaa

Kirjallisista lähteistä saa fibromyalgiasta lyhyesti seuraavanlaisen kokonaiskuvan:

Fibromyalgia on ns. toiminnallinen somaattinen oireyhtymä. Laaja-alainen tuki- ja liikuntaelimistöön paikantuva krooninen kipu on fibromyalgialle tyypillistä. Keskeiset oireet fibromyalgiassa ovat pääasiassa lihaksissa ja pehmytosakudoksissa esiintyvä kipu, väsymys ja unihäiriöt. Sairauteen kuuluu lisäksi myös jäykkyyttä, erityisesti fyysisen harjoituksen jälkeen, ihon arkuutta, ärtynyt paksusuoli, virtsarakon ärsytystä, kognitiivisia häiriöitä, jännitys-tai migreenipäänsärkyä, huimausta, turvotusta ja erilaisia neurologisia oireita. Myös psyykkiset ongelmat kuten, masennus ja ahdistus ovat yleisiä. Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä.

Fibromyalgian diagnostiikassa keskeistä on potilaan antama tieto. Luokittelukriteerien mukaiset kipupisteet tunnustellaan, painamalla pistettä n. 4kg.n voimalla hitaasti voimaa lisäten potilaan ilmoittaessa kivusta. Apuna voidaan käyttää kipupiirrosta, johon potilas merkitsee kipualueet ja kipujanaa jolla voidaan esittää kivun voimakkuus. Hoidossa tärkeimmäksi noussut seuraavia näkökohtia. Hoitavan lääkärin oikea asennoituminen auttaa jo paljon. Tärkeää on luottamus ja tiivis yhteistyö lääkärin ja potilaan välillä. Potilaan kuuntelu lienee yksi tärkeimmistä, jotta hoito toteutuu potilaslähtöisesti. Fibromyalgian hoitostrategian keskeisiä kriteereitä ovat; varhain, yksilöllisesti, luottaen, laaja-alaisesti, moniammatillisesti, näyttöön perustuvin menetelmin ja nöyrästi.

Toivoa sopii jottei hoitostrategia jää pelkäksi sanahelinäksi. Fibromyalgiaan syvällisesti perehtyneitä lääkäreitä maassamme on vähän. Miksi aihe ei kiinnosta? Potilaat ja lääkäritkin voisivat listata näitä asiaan perehtyneitä lääkäreitä, jotta kaikkien ei tarvitsisi juosta ensin aikaansa lääkäriltä toiselle vaan voisi suoraan valita asiasta kiinnostuneen ammattilaisen.

Fibromyalgiasta kiinnostuin potilaiden kautta. Vastaanotolleni alkoi jostain syystä ilmestyä fibromyalgiaa sairastavia potilaita yksi toisensa jälkeen hakemaan helpotusta oireistoonsa lymfaterapiasta. Potilaiden hyvin pitkälti samankaltaiset oireet saivat minut kiinnostumaan aiheesta enemmän. Havaitsin heissä jopa persoonallisuuspiirteiden samankaltaisuutta ja aloin miettiä sairauden vaikutusta persoonallisuuteen tai persoonallisuuden vaikutusta sairauden syntyyn. Liisa Keltikangas-Järvinen kertoo teoksessaan Temperamentti, stressi ja elämänhallinta synnynnäisen temperamentin vaikutuksesta ihmisen elämässä. Taisin löytää jonkinasteisen vastauksen persoonallisuuden vaikutuksesta sairauteen tai ainakin siitä selviytymiseen. Aaron Antonovskyn koherenssiteoriaan tutustuminen valotti myös näitä seikkoja. Näistä saakin vielä myöhemmin ihan oman päivityksensä.

Se mihin kiinnitin myös huomioni potilaiden kertomusten kautta, että lähes poikkeuksetta alkuun lääkärit eivät olleet noteeranneet sairauden oireita, jopa vähätelleet niitä. Potilaan sinnikkyyden takia lopulta, ehkä ei edes siltä ensimmäiseltä eikä toiselta lääkäriltä, on saatu diagnoosi ja senkin jälkeen suhtautumistavat ovat vaihdelleet yhtä paljon kuin on lääkäritkin vaihtuneet. Onko fibromyalgiaa pidetty romukoppadiagnoosina, kun ei mitään muutakaan ole enää keksitty? Viimeisten vuosien aikana suhtautumisessa on tapahtunut muutoksia. Liekö muutoinkin lääketieteessä puhaltavat uudet tuulet. Haetaan lääkkeettömiä vaihtoehtoja hoitaa TULES sairauksia ja nähdään sairaudet muutoinkin kuin vain oireina tai oireyhtyminä.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet eli lyhenteenä TULES ovat yleisimmin kipua ja eniten työkyvyttömyyttä aiheuttava pitkäaikassairauksien ryhmä Suomessa. Fibromyalgia voidaan niputtaa myös näiden sairauksien kirjoon.

Avoimin mielin tässä hetkessä!

Zen-opettaja, psykologi Karen Terzano Yhdysvalloista oli Tampereella 24.3.2012 luennoimassa. Viisituntinen kului siivillä. Karen Terzano (s.1950) on amerikkalainen zenbuddhalainen opettaja
Charlotte Joko Beckin (1917-2011) perustamassa Ordinary Mindkoulukunnassa.

Karen on koulutukseltaan psykologi ja hänellä on ollut myös oma terapiavastaanotto. Hänellä on tohtorin tutkinnot kliinisessä psykologiassa ja vertailevassa fysiologisessa psykologiassa, sekä maisterin tutkinto etologiassa.

Ordinary Mind-koulukunta poikkeaa jonkin verran perinteisemmästä japanilaisperäisestä zenistä. Suurimmat erot lienevät opettaja-oppilas suhteessa ja zen-harjoituksen soveltamisessa arkipäiväiseen elämään ja harjoittajan tunne-elämään. Koulukunta on täysin maallikoiden ylläpitämä ja heille suunnattu. Tradition opettajia yhdistää mm. kiinnostus länsimaisen psykologian, buddhalaisten meditaatioharjoitusten ja filosofian väliseen vuoropuheluun.

Karen pyysi meitä sulkemaan silmämme ja ajattelemaan kukkaa. Minä näin tuon Orchidean! Joku näki päivänkakkaran toinen auringonkukan yksi ruusun jne. Tällä harjoituksella hän näytti meille, kuinka kaikki me parikymmentä ihmistä ajattelimme samaan aikaan samassa tilassa eri kukkaa. Jokaisen ajatukset risteilevät omia polkujaan.

Teimme muutamia keskittymis/meditaatio harjoituksia ja huomasimme kuinka vaikeaa oli pitää ajatuksensa vaikkapa hengittämisessä ja laskemisessa. Harjoittaen kykyä pysyä juuri tässä hetkessä pikkuhiljaa oppii päästämään irti päässään risteilevistä turhista ajatuksista.

Mindfulness – meditaatiossa mieli pidetään tieten tahtoen pelkän havaitsemisen tasolla, vain huomioidaan sitä mitä itsessä ja ympärillä nykyhetkessä tapahtuu. Mieli harjaantuu pysymään nykyhetkessä avoimena, hiljaa, valppaana ja kuluvaa hetkeä pohdiskelevana. Kaikki arvioinnit ja tulkinnat jätetään sivuun, ja jos niitä tulee mieleen, ne vain huomataan ja sitten jätetään.

Saimme käteemme karpalon ja teimme sen kanssa meditaatioharjoituksen jossa tutustuimme karpaloon ja keskitimme ajatuksemme karpaloon.

Voit halutessasi kokeilla itseksesi seuraavaa:

" Annan teille jokaiselle kohta karpalon, haluaisin teidän nyt keskittyvän tutkimaan ja ajattelemaan tätä karpaloa, ei mitään muuta voitte kosketella sitä, haistaa sen tuoksua, viedä sen huulillenne, jopa maistaa sitä. Ota yksi ja pidä sitä kämmenessäsi tai etusormesi ja peukalon välissä. Kiinnitä huomio sen näkemiseen. Katso sitä tarkoin, kuin et koskaan olisi nähnyt sellaista aikaisemmin. Kääntele sitä sormissasi. Tunnustele, miltä se tuntuu sormissasi. Silmäile jokaista kohtaa, kuin et koskaan olisi nähnyt sellaista aikaisemmin. Ja jos kesken kaiken mieleesi juolahtaa sellaisia ajatuksia, kuten ”mitä ihmettä me olemme tekemässä” tai ”mikä tämän tarkoitus on” tai ”en pidä tästä” huomaa ne vain ajatuksina ja siirrä tietoisuutesi takaisin karpaloon. Ja nyt haista karpaloa, vie se ja pidä sitä nenäsi alla ja jokaisella sisään hengityksellä huomaa tarkasti sen tuoksu.Ja katso nyt sitä uudelleen. Ja vie karpalo nyt hitaasti suutasi kohti, ehkä huomaat, kuinka kätesi ja käsivartesi tietävät tarkoin, mihin viedä se, saatat huomata veden herahtavan kielellesi sen lähestyessä. Laita sitten hellästi karpalo suuhusi, huomaa, kuinka se ”vastaanotetaan”, tutki aistimuksiasi purematta karpaloa. Ja kun olet valmis, puraise sitä hyvin tietoisesti ja huomaa sen maku. Pureskele hitaasti, … huomaa suusi syljeneritys, … karpalon rakenteen muutos. Kun tunnet olevasi valmis nielaisemaan, katso(/kuulostele), voitko ensin havaita lähestyvän aikomuksen niellä, niin että jopa se on tietoisesti koettu ennen kuin varsinaisesti nielet. Lopuksi katso(/kuulostele), voitko seurata karpalon nielemisestä aiheutuvia tuntemuksia, tunne kuinka se liikkuu alas vatsaasi, ja huomaa myös, että kehosi on nyt täsmälleen yhden karpalon verran painavampi.”

Elämä voisi olla aika paljon nautittavampaa ihan jokapäiväisissä toiminnoissa jos suhtautuisimme kaikkeen syömäämme edellä kuvatulla tavalla. Aika nautinnollinen aamupala esimerkiksi. Monet syövät aamiaisensa lehteä lukiessaan, huomio keskittyy kaikkeen muuhun. Pitänee kokeilla siirtää oppeja arkipäivään. Kiire ja stressi helpottunee huomattavasti.